Mäntsälän seurakunta

Blogit

12.9.2018 8.00

Kenelle valosi loistaa

Riikka Näätänen, seurakuntapastori

Istun kotiterassilla pimenevässä illassa. Mieli on apea. Hento kynttilänliekki lepattaa lempeässä iltatuulessa. Liekki puhuu minulle välittämisestä ja lähimmäisyydestä. Valoista varjojen keskellä. Viime kuukausina olen saanut kokea valtavan paljon huolenpitoa ja rakkautta lähellä elävien ihmisten kautta. Yllättävät kohtaamiset ovat antaneet paljon. Eräs ystävä totesi minulle kesällä, että oikeat ihmiset saapuvat elämään juuri oikeaan aikaan. Sen olen saanut omassa elämässäni elää todeksi viime aikoina moneen kertaan. Hento kynttilänliekki puhuu ystävyydestä ja rakkaudesta. Valonlähteistä elämänpolun varrella. Ilman näitä valonlähteitä me emme selviä. Niin kuin lentokone tarvitsee laskeutuakseen kiitoradan valot, tarvitsemme me ihmiset elääksemme toisia ihmisiä, lähimmäisiä. Miten suuri onkaan se siunaus, jonka toisen ihmisen aito välittäminen voi saada aikaan.

Katselen pimeää pihatietä. Kovin pitkälle en näe. Mielikuvissani käyn läpi elämääni ja kaikista tärkeimpiä ihmisiä ja kohtaamisia. Ajattelen pihatien oman elämäni poluksi. Entä jos veisinkin tuon pihatien varteen kynttilän jokaisen merkityksellisen kohtaamisen kohdalle. Tie täyttyisi valoista. Ei olisi enää ollenkaan pimeää. Neljäänkymmeneenyhteen vuoteen on mahtunut valtava määrä valonlähteitä, jokaisella oma tärkeä merkityksensä. Jeesus sanoo: ”Minä olen maailman valo. Se joka seuraa minua, ei kulje pimeässä vaan hänellä on elämänvalo.” Jumala toimii elämässämme lähimmäisten kautta. Lähimmäinen on valonlähde.

Apulanta laulaa: ”Valot pimeyksien reunoilla ovat harvassa, mutta olemassa.” - Kuka on valo sinun elämässäsi? Kenet Jumala on antanut sinulle valonliekiksi pimenevään iltaan? Kenelle sinä loistat ystävyyden lämmintä valoa? Tässä pimeässä illassa kiitän ystävyydestä, niin monista lohtua tuovista sanoista, hymyistä, halauksista, rohkaisevista lauseista. Miten suuri lahja voikaan olla toinen ihminen. Miten pimeässä me olisimmekaan ilman näitä valonliekkejä elämässämme. Jumala kutsuu meitä rakastamaan. Hän kutsuu meitä toistemme valonlähteiksi elämän pimeille poluille.

Siunausta ja lempeää, hoitavaa ystävyyden valoa sinulle toivoen

Riikka Näätänen

seurakuntapastori


Palaa otsikoihin | 0 Kommenttia | Kommentoi

Ei kommentteja