Mäntsälän seurakunta

Blogit

30.5.2018 8.00

Seison rannalla ikuisuuden

Tiina Haukijärvi, johtava diakoniatyöntekijä

Viime sunnuntaina vietimme Pyhän Kolminaisuuden päivää. Sunnuntain raamatuntekstit puhuvat Jumalan salatusta olemuksesta, joka ylittää kaiken ihmisymmärryksen. Uskomiseen kuuluu Jumalan olemuksen ihmettely, ylistäminen ja Hänestä kertominen.

Olen tämän toukokuun aikana saanut olla monessa paikassa ihmettelemässä Jumalaa ja hänen olemustansa. Kokoonnuimme toukokuussa työntekijäporukalla Ahvenlammelle suunnittelemaan tulevaa vuotta, ja päivän aluksi kirkkoherramme Mikko puhui meille pyhyydestä. Tuon puheen innoittamana aloin pohtia oman elämäni pyhiä hetkiä ja niitä hetkiä, joissa selittämättömästi olin tuntenut Pyhän Hengen läsnäolon. Niitä hetkiä on lähes mahdotonta pukea sanoiksi, mutta on kuin aika hetkeksi hidastuisi ja ympärillä väreilisi Jumalan pyhä kirkkaus.

Tällaisia pyhiä hetkiä olen tänä keväänä saanut kokea muun muassa kehitysvammaisten kevätleirillä, Ankkurin aamiaisella ja kotikäynneillä tavatessani mäntsäläläisiä ihmisiä. Niissä hetkissä olen tuntenut itseni pieneksi ja jäänyt ilman sanoja. Ajattelen, että meille kaikille tekee tässä sanojen ja puheen täyttämässä maailmassa jäädä toisinaan ilman sanoja. On hetkiä, joita on parempi olla selittämättä ja kuvaamatta. On parempi elää ja ihmetellä hiljaa.

Omasta rippikoulustani on vierähtänyt 16 vuotta, mutta minua puhuttelee edelleen leiriltä tuttu Pekka Simojoen laulu: ”Hiljaa painan pääni ja vaikenen. Katson sinun kättesi töitä. Tunnen kuinka pieni on ihminen. Katson sinun kättesi töitä. Seison rannalla ikuisuuden. Luojan suurutta ihmetellen.”

Pyhiä hetkiä toivottaen

Tiina Haukijärvi

johtava diakoniatyöntekijä

 


Palaa otsikoihin | 0 Kommenttia | Kommentoi


Nimimerkki
Otsikko
Kommentti *
Älä täytä
Tähdellä (*) merkityt kentät ovat pakollisia
Ei kommentteja